Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuolema. Näytä kaikki tekstit

Väitöstiedote

Tänään, kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta, julkaistiin alla oleva väitöstiedotteeni yliopiston sivuilla.

13.9.16

Hyvä kuolema suomalaisten sairaanhoitajien käsityksissä

Keväällä 2014 pyysin teitä vastaamaan seitsemään, kuolemaa eri tavoin käsittelevään kysymykseen. Ilokseni moni teistä kävi täyttämässä lomakkeen ja aineistosta tuli hyvin kattava ja monipuolinen. Alun perin tarkoitus oli sisällyttää tämä aineisto osaksi väitöskirjaa, mutta jouduin luopumaan tästä ajatuksesta koska määrällinen aineisto muodostui niin massiiviseksi. Päätös ei ollut helppo ja olinkin pettynyt sen johdosta, mutta jälkeenpäin olen huomannut sen olleen ainoa oikea ratkaisu. Olen analysoinut sairaanhoitajien osuuden aineistosta ja ensimmäinen tähän perustuva artikkeli on julkaistu. Lupaukseni mukaisesti esittelen tulokset pääpiirteissään tässä kirjoituksessa.

5.9.16

Epäinhimillinen ja ruma kuolema

Tänään Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistiin kirjoitus, jossa mummonsa menettänyt omainen kuvasi läheisensä kuolemaa kuvaten sitä epäinhimilliseksi ja rumaksi. Kirjoituksesta kuvastuu surun lisäksi se paha olo sekä suoranainen tuska, joka kuolleen omaisille usein jää tilanteessa, jossa kuolevan hoito ei ole onnistunut. Sen johdosta en ihmettele lainkaan, että kirjoitus on herättänyt paljon keskustelua. Mielestäni kirjoittaja on sekä vahva, että rohkea nostaessaan asian esiin oman surunsa keskellä ja mietinkin pitkään, voinko kirjoittaa aiheesta ilman, että se ymmärretään väärin.

30.8.16

Hengellisyys, hoitotyö ja kuolema

Osalle teistä ei tule yllätyksenä, kun sanon että olen pohtinut paljon hengellisyyden yhteyttä kuolemaan kohdistuviin asenteisiin sekä sen merkitystä hoitotyössä, etenkin elämän loppuvaiheessa. Kyselyyni vastanneet henkilöt tietävät, että hengellisyyttä koskeva osamittari oli pidempi ja monipuolisempi kuin monissa muissa kyselyissä. Tämä johtui osaltaan aiempien tutkimusten hengellisyyttä koskevasta kritiikistä sekä mittarin sveitsiläiseltä laatijalta saamastani luvasta käyttää sitä omassa tutkimuksessani. Mutta en voi kieltää, etteikö itseäni olisi tämä kysymys askarruttanut jo tutkimukseni alkumetreillä. Nyt kun itse väitösprosessi on viimeistä silausta vaille valmis, lienee aika ottaa tämä teema tarkempaan tarkasteluun.

11.8.16

Mikä edesauttaa hyvän kuoleman toteutumista?

Poikain ollessa kesälomalla ei artikkelien kirjoittaminen oikein luonnistu, kun keskittyminen katkeaa milloin mihinkäkin kysymykseen tai arjen kommellukseen. Sen johdosta kesä onkin hyvä aika lukea niitä artikkeleita, jotka on itselleen tallentanut odottamaan sitä ”parempaa hetkeä.” Tänään haluan jakaa teidän kanssanne omaisten ajatuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon henkilöstön roolista ns. hyvän kuoleman toteutumisessa. Tämä kirjoitus perustuu Palliative Medicine -lehdessä 2015 julkaistuun artikkeliin, jonka on kirjoittanut L. Holdsworth.

26.7.16

Kuolemasta puhumisen vaikeus

Viime torstaina ilmestyi Thanatoksen tämän vuoden ensimmäinen numero, josta nostan esiin M Artkosken ja M-L Hyvärisen artikkelin ”Lääkärit puhuvat kuolemasta.” He ovat haastatelleet tutkimuksessaan yhteensä 27 lääkäriä, jotka työskentelivät kahdeksalla erikoisalalla, yleislääketieteestä psykiatriaan. Haastateltujen työkokemus vaihteli kuuden ja kolmenkymmenen vuoden välillä, eli kaikilla osallistuneilla voi olettaa olevan jo kokemusta kuolemasta puhumisessa.

12.6.16

Mikä tekee kuolemasta hoitajille vaikean?

Tänään rentouduin lukemalla Sofia Sarivaaran tammikuussa 2016 julkaistun gradun ”Kuoleman rajoilla sairaalassa.” Aiheen lisäksi mielenkiintoni herätti se, että se on tehty Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Kuoleman tutkimus ja yhteiskuntapolitiikka, se oli ainakin itselleni yhtälö jota en ehkä olisi odottanut. Kiinnostusta lisäsi entisestään yksi tiivistelmässä esitetty tutkimuskysymys ”Minkälaiset kuolevan ihmisen hoitamiseen liittyvät tilanteet hoitajat kokevat vaikeiksi ja mitkä tekijät vaikuttavat kyseisten tilanteiden syntymiseen?” Eli siis ihan sitä ominta aluetta mutta täysin erilaisestä näkökulmasta tarkasteltuna.

15.4.16

Kuinka kohdata sureva?

Viimeiset pari vuotta olen saanut kiertää ja vierailla hyvin erilaisissa tilaisuuksissa ja paikoissa sekä keskustella kuolemasta hyvin moninaisissa ryhmissä ja rooleissa. Jokainen keskustelu ja tilanne on aina omanlaisensa ja itsessään ainutlaatuinen, mutta toki niissä on teemoja jotka toistuvat eri muodoissa. Eräs tällainen teema on surevan kohtaaminen. Kuinka kohtaan ihmisen, joka on juuri menettänyt läheisensä? Kuinka otan yhteyttä kuultuani kuoleman vierailleen tuttavani / ystäväni perheessä tai lähipiirissä? Entä kun olen työssä, hoitajana valkoisissa ja potilas kuolee, kuinka kohtaan hänen läheisensä, jos he ovat paikalla kuoleman hetkellä? Kuinka otan surevat vastaan, mikäli suru-uutinen on saavuttanut heidät kesken arjen ja he tulevat osastolle hyvästelemään kuolleen läheisensä? Voinko hoitajana näyttää oman suruni, mikäli sellaista tunnen?

29.1.16

Tulevia tapahtumia 2016

Vuosi on vaihtunut ja sen myötä palasi myös se ihanainen arki ja enemmän tai vähemmän kevennetty paluu työn ääreen. Itse en ole vielä täysin päässyt lomatunnelmista ja sen johdosta ajattelin tänään nostaa esiin joitain omasta mielestäni mielenkiintoisia tapahtumia vuoden 2016 ohjelmistosta. Mukana on sekä kansallisia että kansainvälisiä konferensseja sekä symposiumeja jotka liittyvät pääsääntöisesti kuolemaan, etiikkaan tai hoitotyöhön. Esittelemiini tapahtumiin voi osallistua ja niistä nauttia, vaikka ei olisikaan niin kiinnostunut tutkimuksesta, yleensä puheenvuorot sekä ohjelmat ovat suunniteltu hyvinkin monipuoliselle yleisölle, ei ainoastaan tutkijoille.

8.1.16

Kuolemantutkimuksen trendeistä

Turuilla ja toreilla kierrellessäni minulta on usein kysytty mitä kuolemantutkijat pääsääntöisesti tutkivat? Kuolemaa tietenkin, mutta toisaalta sitä voi lähestyä niin monella tavalla, ettei minulla ole tähän asti ollut antaa tähän kysymykseen kovinkaan kattavaa vastausta. Vaan nyt on tilanne toinen, ainakin erilainen. Tehdessäni hakuja viimeisinpää käsikirjoitustani varten, löysin artikkelin, jossa analysoidaan julkaisujen ”Omega” sekä ”Death Studies” artikkeleita vuosien 1991–2010 välillä. Kirjoittajat analysoivat yhteensä 1554 artikkelia, joiden kirjoittajien määrä oli 3425 henkilöä. Artikkelit jaettiin sisältönsä mukaan yhdeksään eri luokkaan, jotka kuvaavat erilaisia kuolemaan liittyviä ilmiöitä. Koska kyseisiä julkaisuja voidaan pitää tanatologian pääjulkaisuina, analyysin tulosten perusteella on mahdollista antaa vastaus yllä olevaan kysymykseen.

20.11.15

Sukupuoli- sekä seksuaalivähemmistöt ja saattohoito

Keskustelin tässä taannoin erään henkilön kanssa saattohoidosta ja siitä, kuinka sen tulisi asettaa kuoleva ihminen ja hänen tarpeensa keskiöön. Pari päivää myöhemmin eräs ystäväni vinkkasi minulle tutkimusartikkelin, jossa käsiteltiin homojen sekä lesbojen saattohoitoa. Artikkelin sisältö erosi niin paljon omista kokemuksistani työssäni HIV-positiivisten henkilöiden parissa, että päätin tarkastella aihetta vähän lähemmin.

3.11.15

Elämän loppuvaiheen hoito tehostetussa palveluasumisessa

Sattuipa tässä käteeni Kuntaliiton julkaisu ”Elämän loppuvaiheen hyvä hoito tehostetussa palveluasumisessa” jossa kuvataan Tampereella viimeisten 15-vuoden aikana tehtyä kehitystyötä ja tarkastellaan sen tuloksia. Kuten kaikki tiedämme, kehityksen painopiste on siirtymässä siihen että tulevaisuudessa asumme kotona entistä pidempään ja entisaikojen ”vanhainkodit” jäävät unholaan siinä muodossa missä minä ne vielä olen oppinut tuntemaan. Kysymys onkin, miten tämä vaikuttaa vanhusten elämän loppuvaiheen hoitoon?

27.10.15

Miksi kuolevia potilaita ei lähetetä palliatiiviseen hoitoon?

Olen useampaan otteeseen kirjoittanut täälläkin elämän loppuvaiheen hoidosta ja siitä ettei se läheskään aina toteudu odotetulla tai suositetulla tavalla. Uskallan väittää, etten ole yksin pohtiessani syitä vallitsevaan tilanteeseen. Yhdeksän päivää sitten julkaistiin Belgialainen tutkimus, joka tarjoaa näkökulmia pohdintoihini sekä vastauksia, jota mahdollisesti vaikuttavat päätösten taustalla myös meidän yhteiskunnassamme, joskin asiaa tulisi tutkia täällä tarkemmin.

19.9.15

DDD12 / Romania

Enpä äkkiseltään muista, koska viimeksi olisin ollut yhtä hauskassa konferenssissa kuin viimeviikkoinen ”Death Dying and the Disposal of the Body” oli. Alba Iuliaan kerääntyi yli 100 kuolemasta ja siihen liittyvistä teemoista kiinnostunutta akateemikkoa ympäri maailmaa, jotka edustivat hyvin erilaisia tieteenaloja. Viikon ohjelma koostui yhdeksästä erilaisesta aiheesta kuolemisen historiasta taiteeseen sekä suremiseen. Ohjelman mukaan esityksiä oli 98, jonka lisäksi 5 keynote-luentoa, yksi tutustumiskäynti joko krematorioon tai hautausmaille ja viimeisenä iltana retki Hunedoaran linnaan.

9.9.15

Pikavisiitti Erfurtissa

Maanantai oli itselleni IAHR – konferenssin ensimmäinen täysi päivä, jonka aloitin rekisteröitymällä heti aamukahdeksalta. Konferenssi pidettiin Erfurtin yliopistolla, joka mielestäni soveltui tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Eipä silti, Erfurt näyttäisi muutoinkin olevan erittäin kaunis kaupunki, jossa voisin hyvin kuvitella viettäväni päivän jos toisenkin. Odotinkin innolla tutustumista vanhan kaupungin kujiin sekä tietenkin Erfurtin tuomiokirkkoon, joka raitiovaunun ikkunasta katsottuna vaikutti hyvin mielenkiintoiselta rakennukselta.

29.8.15

Olen kuullut on kaupunki tuolla...

Tässä blogissa olen kirjoittanut kuolemaan ja eutanasiaan liittyvistä teemoista, esitellyt linjauksia ja nostanut esiin tutkimustuloksia sekä pohtinut maailmalta kantautuvia uutisia. Samanaikaisesti olen omaisena seurannut läheiseni elämää terveyskeskusten vuodeosastoilla, kuten aiemmassa kirjoituksessani kerroinkin. Tällä hetkellä näyttää siltä että läheiseni matka on lähentymässä loppuaan, minkä johdosta aionkin kertoa teille tänään viime päivien kokemuksistani.

14.8.15

Onko kuolema ratkaisu elämän pelkoon?

Tällä viikolla otsikoihin nousi brittiläisen sairaanhoitaja avustettu itsemurha, joka toteutettiin Sveitsissä 21.7. Tapaus herätti keskustelua, osaltaan johtuen uutisoinnista, jossa painotettiin kuolleen olleen perusterve ja ilmoittaneen toiveensa perusteeksi haluttomuuden vanheta. Uutisesta teki mielenkiintoisen myös se, että kuollut oli sairaanhoitaja, jolla kuvattiin olevan kokemusta sekä vanhustenhuollosta että saattohoidosta. Eli ensisilmäyksellä tilanteen voisi kärjistää lauseeseen ”on parempi olla kuollut kuin vanha nyky-yhteiskunnassa”, mikä on tietenkin ajatuksena hyvin herättävä, etenkin kun sen nostaa esiin henkilö, joka on terveydenhuollon kokenut ammattilainen.

7.8.15

Kotikuolema Euroopassa

Usean kollegan tavoin oma kesäni on mennyt tiiviisti kirjoittamisen merkeissä. Toinen osajulkaisu on tällä hetkellä arvioitavana eräässä journaalissa ja kolmannen osajulkaisun käsikirjoitus odottaa toisten kirjoittajien sähköpostissa heidän paluutaan kesälomilta. Molemmat kierroksella olevat käsikirjoitukset käsittelevät eutanasiaan kohdistuvia asenteita, toinen kansalaisten ja toinen sairaanhoitajien kohderyhmissä. Kesäkoulun jälkeen olikin mukava siirtää ajatukset hetkeksi sivummalle eutanasiasta ja keskittyä kuolemaan liittyviä käsityksiä sisältävän aineiston analyysiin. Valmistuneeseen analyysiin perustuen juuri aloittamani käsikirjoitus käsitteleekin sitä, millainen on ”hyvä kuolema” sairaanhoitajien käsityksissä.

1.8.15

Räätälöityjen hautajaisten rajoituksista

Linkitin viime torstaina Facebook-sivulleni Hesarin jutun, jonka mukaan kuolemanpelko muuttaa hautausperinteitä. Ilokseni huomasin aiheen herättävän ajatuksia, joissa mietittiin mitkä muut tekijät vaikuttavat hautajaisten kokoon sekä sisältöön. Vainajan oma tahto, ikä sekä tietenkin taloudelliset tekijät vaikuttavat siihen millaiset hautajaisista tulee. Samoin pohdimme pitkien välimatkojen sekä kulttuurin merkitystä hautajaisten yhteydessä. Edelleen hautajaiset mielletään pitkälti kristilliseksi perinteeksi, mikä varmasti selittyy kulttuurillamme sekä Ev.Lut. kirkon valta-asemalla, vaikka siviili- tai muiden uskontokuntien normien mukaisten hautajaisten järjestäminen on monikulttuuristuvassa yhteiskunnassamme jo arkipäivää. Tähän liittyen heräsikin kysymys, mihin asti laki sallisi oman näköisten hautajaisten suunnittelun ja järjestämisen?

26.7.15

Saattohoitopotilaan toivo

Hoitotiede 2/15 sisältää Hävölän, Rantasen & Kylmän kirjoittaman artikkelin saattohoitopoptilaan toivosta. Artikkelissa tarkastellaan tätä toivoa sekä potilaan että hoitohenkilöstön näkökulmasta, ja täytyy sanoa että luettuani artikkelin olin positiivisesti yllättynyt. Kirjoittajat ovat onnistuneet kuvaamaan saattohoitopotilaan toivoa monipuolisesti sekä tavalla, jonka myös itse tunnistan oman työkokemukseni perusteella.

8.6.15

Hyvä paha kuolema