Elämässä pitää olla ekstraa...

Eilen oli pitkästä aikaa lähes tutkimusvapaa päivä, jonka vietin Linnanmäellä äitienpäivän kunniaksi. Täytyy sanoa että teki hyvää irtaantua hetkeksi ja keskittyä vain selviämiseen kaikista vempaimista ja vetkuttimista, joista sain nauttia kiitos mukana olleiden lasten ja lastenmielisten. Parasta oli se avoin riemu, joka paistoi seuralaisteni naamoista ja kuului heidän kikatuksestaan päivän aikana. Näinhän se on että mitä hurjempi laite sen suurempi riemu.



Paluumatkalla sain sähköpostia sen julkaisun editorilta, jossa käsikirjoitukseni tällä hetkellä on arvioitavana. Hän pyysi lähettämään käsikirjoituksen uudelleen erään pienen teknisen muutoksen jälkeen. No muutos oli niin pieni, että käsikirjoitus lähti takaisin arvioitavaksi jo eilen illalla kotiin päästyäni. Mutta koska kysymyksessä on uusi lähetys, voi olla että jälleen menee kaksi viikkoa ennen kuin tiedän enemmän käsikirjoituksen kohtalosta. On itseasiassa vaikea ymmärtää, kuinka kauan näissä arviointiprosesseissa menee aikaa, ennen kuin omistaa omakohtaista kokemuksen asiasta. Etenkin, jos käsikirjoitus käy useammassa julkaisussa ennen hyväksyntää, voi siihen helposti vierähtää vuosi, jopa kauemmin. Hyvätkin käsikirjoitukset tulevat hylätyiksi, joten koskaan ei voi tietää miten arviointiprosessi päättyy. Tätä en ollut ajatellut aikatauluni ensimmäisessä versiossa, minkä johdosta ohjaajat totesivatkin heti ensi metreillä aikatauluni olevan liian tiukka. Sitä pidennettiin, mikä oli täysin oikea ratkaisu tämän hetken tuntemusten perusteella. Nyt en voi tämän osalta muuta kuin odottaa… se on se vaikein osa.

Tänään siivosin jälleen työpöytäni, viikon alun kunniaksi. Samalla pohdin tulevaa viikkoa ja siihen kuuluvia tehtäviä. Minulla on eräs metodiikan essee, jonka haluaisin palauttaa tämän kuun loppuun mennessä. Perjantaina osallistun erään osaston kehittämispäivään puhumalla gradustani sekä tästä prosessista siltä osin kuin se on mahdollista. Sunnuntaina päättyy määrällisen lomakkeen esitestauksen yksi vaihe ja viikon kuluttua pitäisi esitestauksen toisen vaiheen alkaa. Toisen vaiheen lomake pitää vielä tarkistaa, että kaikki sujuu suunnitelman mukaisesti. Tämäkin viikko pitää sisällään monenlaisia tehtäviä ja paljon muistettavaa. Ja onhan vielä kaksi apurahahakemustakin avoinna, joiden päätökset tulevat tämän kuun aikana. 

Mahtavaa työviikon alkua!
Anja

0 kommenttia:

Lähetä kommentti