Tutkimus vihapuheesta verkossa ja tulevia tapahtumia

Vaikka pääsääntöisesti juuri nyt nautitaan kesästä ja loma-ajasta, eri alojen tutkijat keräävät aineistoja, laativat tutkimussuunnitelmia sekä käsikirjoituksia, joissa julkistavat tuotettuja tuloksia. Itselläni on tällä hetkellä parin viikon kirjoitustauko. Toisen osajulkaisuni käsikirjoitus on parhaillaan eräässä julkaisussa tarjolla arviointiprosessiin. Kolmannen osajulkaisun käsikirjotus kävi toisten kirjoittajien kommentoitavana ja sen pariin palaan jälleen kesäkoulusta palattuani.


Eräs aineistonkeruu, johon osallistumista voin lämpimästi suositella on A. Haverisen tutkimus väkivallasta ja vihapuheesta verkossa. Tämä tutkimus on kolmivuotisen hankkeen ensimmäinen vaihe, jossa tarkastellaan yleisesti asenteita, mielipiteitä ja oletuksia väkivallasta eri verkkoympäristöissä sekä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn voi osallistua netissä, omakohtaisen kokemuksen perusteella voin todeta kysymysten olevan ymmärrettäviä eikä aikaakaan kulu enempää kuin se esittelyssä mainittu 15 minuuttia. Aihe on kuitenkin tärkeä, etenkin jos ajatellaan kuinka paljon päivittäisestä kommunikaatiosta on jo siirtynyt verkkoon ja kuinka vähän siitä itseasiassa tiedetään tästä näkökulmasta. Mikäli haluat lisätietoa tästä tutkimuksesta tai täyttää kyselyn, se onnistuu täällä.

Syksyyn on vielä aikaa, mutta silti vinkkaan jo nyt parista tapahtumasta, jotka kannattaa laittaa kalenteriin:

Scientific writing: waking up the reader’s attention
17.9.2015 klo 15:00-16:30. Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus.

Tässä kaikille avoimessa, maksuttomassa luennossa Roger Watson lähestyy tieteellistä kirjoittamista Roger Watson on Editor-in-Chief Journal of Advanced Nursing-lehdessä, joka on eräs johtavista julkaisuista hoitotieteen alueella. Lisäksi hän on hyvin kokenut luennoitsija, joka on vieraillut mm. Kiinassa ja Australiassa eri yksiköissä. Eli luvassa on hyvin mielenkiintoinen luento, jota voin lämpimästi suositella kaikille hoitotieteen opiskelijoille sekä myös muille, tieteellisestä kirjoittamisesta kiinnostuneille.
lukijan mielenkiinnon herättämisen näkökulmasta.
Lisätietoa saa UEF:n hoitotieteen laitoksen tapahtumakalenterista.

Itä-Suomen palliatiivisen hoidon seminaari
8.10.2015 klo 9:00-16:00 Karelia-ammattikoulu, Joensuu

Nimensä mukaisesti seminaaripäivänä käsitellään palliatiivista hoitoa eri näkökulmista. Puheenvuoroja on hoitotyön eri alueilta, fysioterapiasta sekä myös ensihoidosta. Oma puheenvuoroni tässä seminaarissa käsittelee eutanasiaa ja siihen liittyviä perimmäisiä kysymyksiä. Odotan mielenkiinnolla päivän aikana viriäviä keskusteluja eri teemoista!
Lisätietoa seminaarista, sen ohjelmasta sekä ilmoittautumisesta saa Karelian sivustolta.

Lopuksi ennakkoilmoitus kansainvälisestä palliatiivisen hoitotyön konferenssista, joka järjestetään Helsingissä 24–26.8.2016. Konferenssin pääteema on potilas ja perhe palliatiivisen hoidon keskiössä. Alateemoina mainitaan: kohtaaminen, suru & voimaantuminen, kehitys & innovaatiot sekä laatu & arviointi. Konferenssiin tarkoitettujen töiden tiivistelmän voi jättää jo nyt arvioitavaksi mutta se on jätettävä viimeistään 31.1.2016, eli vielä on aikaa. Konferenssiin voi ilmoittautua konferenssin sivustolla.

Anja

4 kommenttia: Leave Your Comments

  1. Roger Watson on tosiaan hyvä puhuja ja tuon aiheen asiantuntija, joten häntä kannattaa kyllä mennä kuuntelemaan. Ja kun menette, niin kysäiskääpä samalla, miksi ihmeessä Journal of Advanced Nursing suosii kvantitatiivista tutkimusta. Minulle hän ei osannut tyydyttävästi vastata, kun kysyin sitä jo aiemmin. Nimittäin tuon lehden artikkelien sanamäärään lasketaan mukaan aineistolainaukset (joita käytetään yleensä vain kvalitataviisissa) mutta ei lasketa mukaan kuvioita ja taulukoita (joita käytetään ensisijaisesti kvantitatiivisissa). Kyseessä täytyy siis olla joko ymmärtämättömyyden (ei tiedetä, miten tärkeä osa aineistolainauksilla on) tai sitten tarkoituksellisen kvalitatiivisen tutkimuksen syrjintä (varsinkin, kun muutenkin kvalitatiivinen yleensä vaatisi enemmän sanoja kuin tuon lehden onneton 5000 sanan raja - mikä on muuten surullisen yleinen hoitotieteen lehdissä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Johanna!
      Täytyypä yrittää kysyä =)
      Olen tässä miettinyt tuota 5000 sanan rajoitusta, joka taas itsestäni tuntuu lähes ruhtinaalliselta kun vertaan sitä siihen 3000 sanan rajoitukseen, jota harrastavat pääsääntöisesti lehdet, joihin omia artikkeleitani olen tarjonnut. Eihän siinä kaikkia tuloksia pääse avaamaan, mutta oppii ainakin tiivistämisen jalon taidon :)
      Anja

      Poista
  2. Tiivistämisen jaloa taitoa varten on Twitter ;) Mielestäni sekä Suomessa että kansainvälisesti hoitotieteellisessä kvalitatiivisessa tutkimuksessa yksi keskeinen ongelma juuri se, että tulokset tiivistetään luettelemalla muutama "pääluokka" ja näin menetetään koko se rikkaus, joka aineistosta ja analyysista olisi ollut saatavissa irti. Ja tämän vuoksi moni ajattelee, että kvalitatiivinen tutkimus on yhtä tyhjän kanssa, kun ei niistä mitään saa irit.

    Mielestäni juuri tulosten avaaminen lukijalle on kvalitatiivisen tutkijan tehtävä. Eräs arvostamani tutkija sanoo, ettei hän lähde edes yrittämään kvalitatiivisen artikkelin julkaisua lehdessä, jonka sanaraja on alle 7000 sanaa. Ja siis tuo 7000 on ihan yleinen esimerkiksi yhteiskuntatieteellisissä lehdissä. Meillä hoitotieteessä vain on kopioitu käytännöt lääketieteestä ja sen kvantitatiivisesta maailmasta, eikä ymmärretä, että erilaiset tavat tehdä tiedettä vaativat myös erilaisia julkaisukäytäntöjä tehdäkseen oikeutta kyseiselle tutkimustavalle (ja sitä kautta aineistolle).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Twitter nyt on oma ääripäänsä *virnistää*
      Muuta joo, kirjoittaessani laadullista, olen myös törmännyt tähän samaan ilmiöön. Se syvyys mikä metodilla saavutetaan ja "sävyjen rikkaus" joka itse tutkijalle avautuu pinnallistuu valitettavan usein tiukkojen sanarajoitusten kautta yleismaailmallisiksi toteamuksiksi ja lukijan (etenkin akaeemisen maailman ulkopuolella olevan) ymmärrettäväksi toteamukseksi "No tuotako varten on täytytnyt tutkia, onhan tämä jo muutenkin tiedetty maailman sivu!"
      Harmittaa kaikkia osapuolia, se täytyy vaan tunnustaa.

      Onneksi myös hoitotieteen julkaiusja on, joissa on laajempi sanaraja, joskin vähemmän. Tänään zoomailin IJNS:ää ja ajattelin sinua kun luin että max. 7000 sanaa :) Ok, heti perän toteamus että usein artikkelit ovat lyhyempiä, mutta verrattuna siihen mainitsemaani 3000 sanaan, tämä tuntui jo ihan luksukselta... Kunhan se vain olisi scoopiltaan lähempänä omaa aihealuetta ;)

      Torstaiterveisin,
      Anja

      Poista