Kyseisen lain mukaan eutanasia voidaan myöntää henkilölle, jolla on oikeus Kanadan terveydenhuoltoon. Lisäksi henkilön tulee olla vähintään 18-vuotias ja hänen pitää olla kykenevä omaa terveyttään koskevaan päätöksentekoon. Ihmisellä täytyy olla parantumaton sairaus joka aiheuttaa hänelle joko psyykkistä tai fyysistä kärsimystä. Hänen tulee esittää pyyntö, jonka hän tekee vapaasta tahdostaan ilman ulkoista painostusta. Lisäksi henkilön tulee allekirjoittaa tietoinen suostumus eutanasian saadakseen. Henkilön kuoleman tulee olla odotettavissa, joskaan tarkka arviota sen ajankohdasta ei edellytetä tai ole kirjattu lakiin. (Parliament of Canada.)
Kanadan ehdot ovat hyvin samansuuntaiset niiden ehtojen kanssa, jotka ovat käytössä muissa eutanasian sallivissa maissa. Oman huomioni herätti se, että Kanadan laissa sairaanhoitaja nostettiin lääkärin rinnalle sekä eutanasian että avustetun itsemurhan kohdalla. Lainaan tekstiä osoittaakseni mitä tarkoitan:
”medical assistance in dying means
(a) the administering by a medical practitioner or nurse practitioner of a substance to a person, at their request, that causes their death; or
(b) the prescribing or providing by a medical practitioner or nurse practitioner of a substance to a person, at their request, so that they may self-administer the substance and in doing so cause their own death. (aide médicale à mourir)”
Lainauksen perusteella ymmärtäisin, että Kanadassa rekisteröity sairaanhoitaja, jolla on oikeus ammatinharjoittamiseen kyseisessä provinssissa sekä rajoitettu oikeus diagnosointiin ja tutkimusten / lääkkeiden määräämiseen, tulisi myös kysymykseen eutanasian toteuttajana. Tämä edellyttää myös Kanadassa yliopistotason lisäkoulutusta, eli perinteinen ”rivisairaanhoitaja” ei sielläkään tule kysymykseen eutanasian toteuttajana.
Mutta silti tämä pysäytti. Perinteisesti eutanasian toteuttajaksi on yksiselitteisesti määritelty lääkäri. Piste. On selvää, että sairaanhoitajien roolit eroavat toisistaan paljon eri maissa, esimerkiksi Suomessa sairaanhoitajien asiantuntijaroolit tai laajentuneet tehtäväkuvat ovat vasta keskusteluasteella ja toisissa maissa niistä ei vielä edes keskustella. Kanada on tässä suhteessa edistyneempi maa ja nähtävästi sairaanhoitajien asiantuntijuuteen siellä suhtaudutaan myös positiivisemmin kuin esimerkiksi meillä. Silti ajatus sairaanhoitajasta eutanasian mahdollisena toteuttajana vaatii ainakin itseltäni hieman totuttelua.
En ota henkilökohtaisesti kantaa siihen tulisiko minkään ammattiryhmän tai kenenkään ihmisen toteuttaa eutanasiaa missään tilanteessa. Totean vain maailman olevan nähtävästi muuttumassa, monellakin tapaa. Viimeisen kahden vuoden aikana eutanasia on sallittu kahdessa maassa, siihen liittyvän keskustelun ollessa käynnissä useissa maissa. Kanadan esimerkki osoittaa myös perinteisen ammatillisen roolijaon olevan muuttumassa ja eutanasiaa ei välttämättä enää nähdäkään vain lääkärikunnan tehtävänä, siis lainsäädännöllisesti. Olen toki tietoinen siitä, että erinäisissä keskusteluissa on esitetty toteuttavan henkilön voivan olla lähes ”kuka vaan”. Tähänkään en ota sen kummemmin kantaa, kunhan totean.
Itselleni on kuitenkin selvää, että Kanadan päätös korostaa tarvetta sisällyttää myös hoitohenkilöstön näkemykset eutanasiakeskusteluun. Samalla tavalla se nostaa esiin sen vaikutuksen, joka eutanasiaan liittyvillä muutoksilla voi olla sairaanhoitajien työnkuvaan, etenkin maissa joissa työtehtävien suorittamisesta ei voi kieltäytyä omaantuntoon tms. perustuen.
Anja
0 kommenttia:
Lähetä kommentti