Kesätunnelmia

Lapsilla alkoi kesäloma, joka näkyy omassa työskentelyaikataulussani heti ensimmäisestä päivästä. Työtä teen jälleen iltaisin ja päivät kuluvat lomalaisten kanssa touhutessa. Täytyy sanoa että vaikka tavallaan huono omatunto ilmoittelee itsestään kun en istu nenä kiinni monitorissa aikavälillä 8-16, tekee tämä vauhdin hiljentäminen toisaalta myös hyvää. Voittajia on tässä tilanteessa sekä äiti että lapset, jotka myös ovat joustaneet pitkin syksyä ja talvea.

Eilen viimeistelin presentaation, jonka esitän ensi viikolla Tampereella, XIII kansallisessa hoitotieteellisessä konferenssissa. Esitystä laatiessa pohdin jälleen sitä, kuinka vaativaa on laatia esitelmä joka kestää vain 10 minuuttia, mutta sisältää sen oleellisimman laajastakin aineistosta. Toukokuussa olin puhumassa erään yksikön kehittämispäivässä, jossa minulla oli ruhtinaalliset 1,5h aikaa. Molemmissa on omat haasteensa, niin pitkässä kuin lyhyessäkin esitysajassa. Toisessa keskustelu esityksen aikana auttaa käytettävissä olevan ajan maksimaalista hyödyntämistä ja toisessa se saattaa aiheuttaa keskisuuren ongelman, siis puhtaasti aikataulua ajatellessa. Keskustelu sinänsä on aina erittäin myönteinen ja tervetullut asia.

Kevään apurahoista ovat päätökset tulleet, yhtä lukuun ottamatta. Tällä kertaa en ollut niiden joukossa, jotka saivat myönteisen päätöksen hakemuksiinsa. En anna sen masentaa, jätin hakemuksen Jenny ja Antti Wihurin rahastolle sekä tarkastelin onko syksylle vielä tahoja, jotka eivät ole listassani. Toivon hartaasti että ensimmäinen käsikirjoitukseni hyväksytään julkaistavaksi kesän aikana. Kokeneemmat kun ovat kertoneet että julkaisujen myötä mahdollisuudet apurahoihin kasvavat. Kesäkuussa tulee Kunnallisalan kehittämissäätiön päätös, vaikka en rehellisesti sanottuna usko mahdollisuuksiini, ei sitä koskaan voi tietää vaikka yllättyisin positiivisesti. 

Olen tutustunut kahteen uuteen blogiin: Äärellä avoimen maan on blogi kuolemasta ja elämästä, kirjoittajana Ilona Pajari, historiantutkija jonka aiheita ovat suomalainen kuolema, sankaruus ja sankarikuolema. Bits in the Space on tutkimusblogi, kirjoittajana Anna Haverinen, digitaalisen kulttuurin jatko-opiskelija, joka tutkii väitöskirjassaan nykyaikaisten kuolema- ja sururituaalien näyttäytymistä virtuaalisissa ympäristöissä. Aiheena mielestäni erittäin mielenkiintoinen, lisäksi blogi on tyyliltään ja ulkoasultaan erittäin puhutteleva. Haverisen tutkimus on saatettu esitarkastukseen helmikuussa 2014, joten prosessi on tältä osin loppusuoralla. 

Kuun vaihteessa sain myös erittäin positiivisen uutisen sisältävän sähköpostin, josta tekisi mieli kertoa ”koko maailmalle”, mutta odottelen että lähettävä taho julkistaa asian ensin omalla sivustollaan, ennen kuin kerron siitä täällä enemmän. 

Anja