Sinivalkoisia ajatuksia

Lainattu Kai Tuovisen blogikirjoituksesta 2012

Asuessani Saksassa koin omakohtaisesti sen, mitä tarkoittaa olla maahanmuuttaja. Toki ulkoisten ominaisuuksieni johdosta kuuluin siihen osaan maahanmuuttajia, joilla oli yleisesti ottaen helppoa, koska mikäli olin hiljaa, ei minua juurikaan erottanut keskivertosaksalaisesta. Mutta enhän minä silloinkaan osannut olla kauaa hiljaa, joten kohtasin myös osaltani niitä negatiivisia lieveilmiöitä, joita maahanmuuttajat ympäri maailmaa kokevat. Se oli hyvin opettavainen ajanjakso, monessa mielessä.

Omalla kohdallani oman maan ja suomalaisuuden merkitys kasvoi niiden vuosien aikana, jolloin elin Suomen ulkopuolella. Kävin useita keskusteluja siitä mitä se suomalaisuus (saunan ja Nokian lisäksi) tarkoittaa. Omalla kohdallani se on tunne kuulumisesta jonnekin, tietoisuus siitä, että on joukko ihmisiä jotka arvostavat kanssani samoja asioita ja toimintatapoja ilman sen suurempia selityksiä. Se on myös yhteisen tunnekielen jakamista, ymmärretyksi tulemisen helppoutta sekä siitä kuuluisaa sisua; periksi ei anneta ja kaveria ei jätetä. 

Suomalaisuuden voi tuoda esiin hyvillä mielin. Asia, jota esimerkiksi saksalaisten on oman historiansa johdosta vaikea ymmärtää. Mielestäni ei saa unohtaa että suomalaisuus ei ole taakka, vaan etuoikeus. Sitä ei tarvitse hävetä, vaan siitä voi iloita. Kaikki ei ole hienosti mutta pääsääntöisesti erittäin hyvin, edelleenkin.

 Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Anja