Lapsinäkökulmaista seikkailua ja puhetta vammaisuudesta
7 kuukautta sitten
Eräs parhaista vuosistani...
Vuoden lyhimpänä päivänä
Joulu on kuusenneulasten
ja sammuvien kynttilöiden tuoksua,
ja hiljaista, onnellisen sykähdyttävää rakkautta,
ja lahjoja, ja unta,
jossa kasvoja hipovat enkelin siivet.
ja sammuvien kynttilöiden tuoksua,
ja hiljaista, onnellisen sykähdyttävää rakkautta,
ja lahjoja, ja unta,
jossa kasvoja hipovat enkelin siivet.
Huomenna kotiin!
Tänään paistaa aurinko, niin sisäisesti kuin myös ikkunan ulkopuolella! Tämän vaihdon viimeinen työpäivä on meneillään mutta omat ajatukset tekevät yhteenvetoa tästä jaksosta ja karkailevat vähän väliä huomiseen kotimatkaan. Ei sillä, että olisin ollut täällä onneton, päinvastoin, mutta maltan silti tuskin odottaa että pääsen kuuntelemaan poikain arkista nahinaa ja joulun jännityksestä automaattisesti seuraavaa koiskaamista (ok, parin päivän kuluttua se ei enää tunnu yhtä mielekkäältä, myönnän). Kuinka paljon on tarpeeksi?
Etiikkaa intensiivisesti
Edelliset päivät ovat kuluneet elämän suurten kysymysten äärellä. Osallistuin tiistaista perjantaihin kestävään etiikan intensiivikurssiin, joka nimensä mukaisesti oli erittäin intensiivinen. Kurssi pidettiin Leuvenissa, katolisen yliopiston toimesta. Osallistujat olivat eri puolilta maailmaa matkustaneita lääkäreitä, sairaanhoitajia, pappeja sekä eri alojen opiskelijoita, joiden opinnot liittyivät tavalla tai toisella etiikkaan.
Ei vielä yhtään kommenttia
Lisää kommentti