Kuolemantutkimuksen trendeistä

Turuilla ja toreilla kierrellessäni minulta on usein kysytty mitä kuolemantutkijat pääsääntöisesti tutkivat? Kuolemaa tietenkin, mutta toisaalta sitä voi lähestyä niin monella tavalla, ettei minulla ole tähän asti ollut antaa tähän kysymykseen kovinkaan kattavaa vastausta. Vaan nyt on tilanne toinen, ainakin erilainen. Tehdessäni hakuja viimeisinpää käsikirjoitustani varten, löysin artikkelin, jossa analysoidaan julkaisujen ”Omega” sekä ”Death Studies” artikkeleita vuosien 1991–2010 välillä. Kirjoittajat analysoivat yhteensä 1554 artikkelia, joiden kirjoittajien määrä oli 3425 henkilöä. Artikkelit jaettiin sisältönsä mukaan yhdeksään eri luokkaan, jotka kuvaavat erilaisia kuolemaan liittyviä ilmiöitä. Koska kyseisiä julkaisuja voidaan pitää tanatologian pääjulkaisuina, analyysin tulosten perusteella on mahdollista antaa vastaus yllä olevaan kysymykseen.

Suurin osa (37 %) julkaistuista artikkeleista käsittelee surua ja suremista. Surututkimus sisältää myös suruun liittyvät interventiot sekä rituaalit. Surututkimuksen osuus julkaistuissa artikkeleissa kasvoi vuosien 2001-2005 välillä ja on sen jälkeen pysynyt tasaisena. Tämä ei sinänsä yllätä, koska hyvin monet ammattiryhmät ovat surun kanssa tekemisissä ja tarvitsevat tutkittua tietoa työnsä tueksi. Tällä saralla kehitys on ollut huomattavaa, mistä ovat hyötyneet ennen kaikkea surevat ihmiset.

Toiseksi eniten (21 %) on julkaistu artikkeleita, jotka käsittelevät kuolemaan ja kuolemiseen kohdistuvia asenteita. Kuoleman pelko sekä sen välttely lukeutuvat ns. negatiivisiin kohteisiin mutta toki tutkitaan myös kuoleman sekä kuolevaisuuden hyväksyntää ja jopa ns. positiivisia, kuolemaan kohdistuvia käsityksiä ja asenteita. Itse asenteiden lisäksi on toki mielenkiintoista tietää mitkä tekijät vaikuttavat niihin ja millä tavoin. Eli jollain tasolla tätä aluetta voisi ajatella kuolemantutkimuksen lähtökohtana tai perusteina. Omassa väitöstutkimuksessani keräsin myös määrällisen aineiston kuolemaan kohdistuvista asenteista sairaanhoitajien sekä kansalaisten osalta. Samoin keräämäni laadullinen aineisto kuuluu tähän kategoriaan, sen käsitellessä kuolemaan kohdistuvia käsityksiä. 

Itsemurhiin ja niiden ehkäisyyn liittyvät artikkelit muodostavat kolmannen (14 %) ryhmän. Tälle tutkimukselle katsotaan olevan maailmanlaajuista tarvetta, etenkin prevention osalta. Kirjoittajat korostavat myös aihealueeseen liittyvän perustutkimuksen merkitystä. Eli mikäli joku pohtii mahdollista tutkimusaihetta, tässä voisi kenties olla yksi mielenkiintoinen.

Kuoleman prosessiin/ elämän loppuvaiheeseen liittyvät tutkimukset muodostavat neljänneksi suurimman (11 %) ryhmän. Prosenttiluku voi tuntua pieneltä, koska tämä alue kuuluu itseasiassa kuolemantutkimuksen ytimeen. On kuitenkin huomioitava että meillä on useita palliatiiviseen lääketieteeseen sekä elämän loppuvaiheen hoitoon keskittyviä julkaisuja, mikä lisää julkaisukanavien hajontaa ja voi selittää osaltaan tätä alhaista lukua.

Etiikkaan ja laillisiin teemoihin liittyvät artikkelit, joihin eutanasiaa käsittelevä osio omasta tutkimuksestani lukeutuu, muodostavat pienen (2 %) ryhmän kaikista julkaistuista artikkeleista. Vähäistä on julkaistu tutkimustieto myös kuolemaan liittyvästä koulutuksesta (3 %) tai traumaattisista kuolemista (4 %). Eettisten teemojen osalta yleisimpien sekä etiikkaan keskittyvien julkaisukanavien määrä voidaan nähdä selittävänä tekijänä. Toisaalta taas tiedän, että esimerkiksi eutanasiaan liittyvää tutkimusta ei ihan hirmuisesti tule eteen muissakaan julkaisuissa.

Palatakseni siis kysymykseen kuolemantutkimuksen trendeistä, voin todeta että suru sekä kuolemaan kohdistuvat asenteet ovat julkaistujen artikkelien keskiössä. Kuolemisen prosessi säilyttänee asemansa ydinteemana, joskin sen julkaisu toteutuu laajemmalla alueella. Lisää tutkimusta tulisi tehdä ja julkaista itsemurhiin, kuolemaan liittyvään koulutukseen sekä eettisiin teemoihin liittyen. Näyttäisi siis varovasti arvioituna siltä, että väitöskirjan jälkeenkin olisi ”aiheita mitä tutkia.”

Anja

Lähde:
Wittkowski J., Doka K. J., Neimeyer R. A. & Vallerga M. (2015) Publication Trends in Thanatology: An Analysis of Leading Journals, Death Studies, 39:8, 453-462.

2 kommenttia: Leave Your Comments

  1. Sitä ei oo paljon tutkittu mistä kuoleminen johtuu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei :)

      Kuolinsyyt tilastoidaan vuosittain ja niiden perusteella on mahdollista vastata kysymykseen mihin ihmiset tietyllä alueilla kuolevat.
      Yleisimmin ottanen voidaan varmasti todeta että kuoleminen johtuu elimistön joutumisesta tilaan, jossa se ei enää kykene ylläpitämään elämää.

      Anja

      Poista