Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tutkimus. Näytä kaikki tekstit

Hyvä paha kuolema vaikenee

Päivälleen kolme vuotta sitten istuin kuta kuinkin samaan aikaan koneen äärellä ja laadin Hyvä paha kuolema – blogin ensimmäistä kirjoitusta. Silloin mietin, onko itsestäni blogin pitäjäksi, riittäisivätkö taidot ja oma kärsivällisyys? Pohdin kiinnostaako tohtoriopiskelijan arki tai väitösprosessini aihe itseni lisäksi ketään muuta sekä oliko se sittenkään niin hyvä ajatus aloittaa koko touhua. Myöhemmin kuitenkin julkaisin laatimani tekstin ja olin sitoutunut kuvaamaan valitsemaani polkua sen loppuun saakka.

13.10.16

Olipahan päivä!

Kuva: M. Jäntti

Perjantaina oli kauan odotettu väitöspäivä. Heräämiseen ei kelloa tarvittu, mikä johtunee pitkälti siitä, etten jännitykseltäni oikein saanut edes nukuttua. Pieniä torkahduksia ajatusten lomassa katsellen valon ja varjon vaihtelua hotellin ikkunan takana. Kävin lyhyellä kävelyllä järven rannassa odotellessani pääsyä aamupalalle ja muistelin hiljaa mielessäni kulunutta kolmea vuotta. Ne ovat olleet erittäin antoisia, niin hyvässä kuin pahassakin ja ajatus prosessin päättymisestä tuntui sekä hämmentävältä että myös hieman haikealta.

26.9.16

Väitöstiedote

Tänään, kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta, julkaistiin alla oleva väitöstiedotteeni yliopiston sivuilla.

13.9.16

Hyvä kuolema suomalaisten sairaanhoitajien käsityksissä

Keväällä 2014 pyysin teitä vastaamaan seitsemään, kuolemaa eri tavoin käsittelevään kysymykseen. Ilokseni moni teistä kävi täyttämässä lomakkeen ja aineistosta tuli hyvin kattava ja monipuolinen. Alun perin tarkoitus oli sisällyttää tämä aineisto osaksi väitöskirjaa, mutta jouduin luopumaan tästä ajatuksesta koska määrällinen aineisto muodostui niin massiiviseksi. Päätös ei ollut helppo ja olinkin pettynyt sen johdosta, mutta jälkeenpäin olen huomannut sen olleen ainoa oikea ratkaisu. Olen analysoinut sairaanhoitajien osuuden aineistosta ja ensimmäinen tähän perustuva artikkeli on julkaistu. Lupaukseni mukaisesti esittelen tulokset pääpiirteissään tässä kirjoituksessa.

5.9.16

Muutosta ilmassa...

Parina viime aamuna ilmassa on ollut kirpsakka häivähdys. Auringon valosta ja lämmöstä huolimatta tuuli on tuonut mukanaan ajatuksen muutoksesta. Eilen bongasin ensimmäiset keltaiset lehdet kirsikkapuussa, enkä ollut uskoa silmiäni. Poikien aloittaessa keskustelun tulevasta koulu- ja eskarivuodesta ymmärsin kesän hiljalleen tekevän tilaa syksylle ja sen uusille haasteille…

3.8.16

Kerran vielä kesäkouluun

Tämän vuoden loma meni hujauksessa ja sen päätyttyä vasta huomasin, kuinka kovin sitä olin tarvinnut. Pari viikkoa ilman tietokonetta, tutkimusta tai edes sosiaalista mediaa auttoivat keräämään voimia ja suuntaamaan ajatuksia jo prosessin viimeiseen vaiheeseen sekä väitöksen jälkeiseen aikaan.

8.7.16

Tohtoriopiskelija käväisee kesälaitumilla

Äskettäin kirjoitin täällä odottamisesta ja sen vaikeudesta. Kaipaamani lausunto saapui sähköpostiini maanantaina ja toisen esitarkastajan lausunnon sain eilen. Eli odotus on osaltani saatu päätökseen, mistä olen kärsimättömänä ihmisenä erittäin onnellinen. En voi avata lausuntojen sisältöä tässä vaiheessa sen tarkemmin kuin todeta että niiden positiivisuus yllätti omat odotukseni. Tämä tarkoittaa väitöstilaisuuden toteutumista suunniteltuna ajankohtana, jonka paljastan heti kun olen saanut virallisen väittelyluvan.

17.6.16

Kuin kissa pistoksissa

Blogiani seuranneet ovat todennäköisesti huomanneet, että tohtoriopintojen aikana ihminen oppii monenlaisia asioita ympäröivästä maailmasta kuin myös itsestäänkin. Olen yhdessä, jos toisessakin kirjoituksessa todennut kärsivällisyyden sekä odottamisen taidon olevan omia kehittämisen kohteitani. Jälleen olen tilanteessa jossa olisi tosi siistiä voida väittää kehittyneensä matkan varrella, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, että todellisuudessa olen kuin kissa pistoksissa, ollut jo useamman päivän.

6.6.16

Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura

Olen tässä viimeisten vuosien aikana todennut tutkimustyön olevan paikoitellen aika yksinäistä puurtamista. Keskustellessani aiheesta toisten tohtoriopiskelijoiden sekä tutkijoiden kanssa olen päätynyt lopputulokseen, jonka mukaan se nyt vain on se pelin henki, jonka hyväksyy, kun tälle polulle askeleensa suuntaa.

30.5.16

Hollannin EOL-klinikka

Eutanasiasta puhuttaessa viitataan usein Hollannin käytäntöön esimerkkinä, johtuen varmasti heidän aiheeseen liittyvästä kokemuksestaan. Toisinaan olen törmännyt pohdintoihin tilanteista, joissa ihmisen hoitava lääkäri kieltäytyy pyydetystä eutanasiasta, syystä taikka toisesta. Mitä mahdollisuuksia eutanasiaa toivovalla ihmisellä on siinä tilanteessa? Viime elokuussa julkaistu tutkimus valaisee tilannetta omalta osaltaan.

23.5.16

Prosessin parasta aikaa

Belgian vaihdon jälkeiset pari viikkoa ovat menneet vanhan sanonnan mukaisesti ”kuin siivillä.” Oli mahtavaa tulla kotiin, mutta täytyy tunnustaa, että olin kahdessa kuukaudessa ehtinyt jo tottua yksinäiseen elämiseen ja olemiseen. Näin ollen otti päivän tai pari ennen kuin olin jälleen tottunut kotoiseen äänimaailmaan ja siihen ettei yksinolosta tarvinnut edes haaveilla, lapsilla oli ollut ikävä ja sitä hoidettiin vuoron perään kiukuttelemalla tai kainalossa kiehnäämällä. Hyvä näin, koska se osoittaa maailman olevan mallillaan.

15.5.16

Kun kupla puhkeaa

Tässä se nyt sitten on. Belgian vaihtoni viimeinen viikko alkaa, päiviä täällä on enää jäljellä vähemmän kuin alussa viikkoja. Mikä helmikuun lopussa vielä tuntui niin kovin pitkältä ajalta, on mennyt nopeammin kuin ajattelinkaan. Tämä johtuu varmasti pitkälti siitä, että olen ollut omassa pienessä kuplassani, jonka huomasin viikonloppuna saaneen jo ensimmäisen särönsä.

25.4.16

Pääsiäiseksi kotiin?

Tämänkertaisesta vaihdosta on kutakuinkin puolet takana. Päivät ovat kuluneet nopeasti, joskin samaa kaavaa noudattaen. Aamulla ystävälliset kadun kunnostajat huolehtivat siitä, että herään kello 6:30 ihan ilman herätyskelloakin. Lieneekö kiitos siitä heidän tuottamiensa ääniefektien sekä säännöllisen epäsäännöllisen talon värähtelyn heidän työnsä seurauksena. Niin tai näin, herätys on taattu.

23.3.16

Eutanasia yksinäisyyden perusteella?

Kuluneella viikolla useammat henkilöt kiinnittivät huomioni Seurakuntalaisessa viime kuun lopulla julkaistuun juttuun otsakkeella ”Yksinäisyys syynä yli puolessa Hollannin eutanasiatapauksista.” Juttu oli sen verran karua luettavaa, että päätin ottaa siitä tarkemmin selvää.

6.3.16

Huomenna kotiin!

Tänään paistaa aurinko, niin sisäisesti kuin myös ikkunan ulkopuolella! Tämän vaihdon viimeinen työpäivä on meneillään mutta omat ajatukset tekevät yhteenvetoa tästä jaksosta ja karkailevat vähän väliä huomiseen kotimatkaan. Ei sillä, että olisin ollut täällä onneton, päinvastoin, mutta maltan silti tuskin odottaa että pääsen kuuntelemaan poikain arkista nahinaa ja joulun jännityksestä automaattisesti seuraavaa koiskaamista (ok, parin päivän kuluttua se ei enää tunnu yhtä mielekkäältä, myönnän).

17.12.15

2-vuotias Hyvä paha kuolema

Kaksi vuotta sitten oli jännittävä päivä. Loin väitöskirjaprojektilleni oman Facebook-sivun, rekisteröidyin erinäisiin sosiaalisen median palveluihin ja julkaisin ensimmäisen bogikirjoitukseni, otsikkona osuvasti: ”Tervetuloa.” Eilen palasin tuon päivän tunnelmiin luennoidessani yliopistolla opiskelijoille sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja ehkä jopa hieman kaihoisasti hymyillen kerroin useamman kerran päivässä seuranneeni blogin vierailijamääriä. Kuten kaikki uudet asiat, myös tämä blogi haki alussa omaa muotoaan, niin ulkoasun kuin myös sisällön suhteen. Alkuperäistä logoa taitaa minun lisäkseni harva enää muistaa.

13.10.15

Kotikuolema Euroopassa

Usean kollegan tavoin oma kesäni on mennyt tiiviisti kirjoittamisen merkeissä. Toinen osajulkaisu on tällä hetkellä arvioitavana eräässä journaalissa ja kolmannen osajulkaisun käsikirjoitus odottaa toisten kirjoittajien sähköpostissa heidän paluutaan kesälomilta. Molemmat kierroksella olevat käsikirjoitukset käsittelevät eutanasiaan kohdistuvia asenteita, toinen kansalaisten ja toinen sairaanhoitajien kohderyhmissä. Kesäkoulun jälkeen olikin mukava siirtää ajatukset hetkeksi sivummalle eutanasiasta ja keskittyä kuolemaan liittyviä käsityksiä sisältävän aineiston analyysiin. Valmistuneeseen analyysiin perustuen juuri aloittamani käsikirjoitus käsitteleekin sitä, millainen on ”hyvä kuolema” sairaanhoitajien käsityksissä.

1.8.15

EANS kesäkoulu 2015

The European Academy of Nursing Science järjestää kolmivuotisia kesäkouluja hoitotieteen tohtoriopiskelijoille. Kesäkouluun voi hakea vuosittain, itse pääsin mukaan viime vuonna, joten tämän vuotinen kesäkoulu on kohdallani järjestyksessään toinen. Kesäkoulu järjestetään joka vuosi eri maassa, tänä vuonna vuorossa on Barcelona, jonne matkustin viime perjantaina. Viikonloppu meni paikallisiin lämpötiloihin totutellessa, mikä oli sinänsä ainoa oikea ratkaisu, koska täällä on jopa paikallisen mittapuun mukaan ollut todella kuuma. Tämä viikko puolestaan on kulunut tiiviisti opintojen parissa Barcelonan yliopistolla. Päivät ovat olleet pitkiä mutta erittäin sisältörikkaita.

9.7.15

Tutkimus vihapuheesta verkossa ja tulevia tapahtumia

Vaikka pääsääntöisesti juuri nyt nautitaan kesästä ja loma-ajasta, eri alojen tutkijat keräävät aineistoja, laativat tutkimussuunnitelmia sekä käsikirjoituksia, joissa julkistavat tuotettuja tuloksia. Itselläni on tällä hetkellä parin viikon kirjoitustauko. Toisen osajulkaisuni käsikirjoitus on parhaillaan eräässä julkaisussa tarjolla arviointiprosessiin. Kolmannen osajulkaisun käsikirjotus kävi toisten kirjoittajien kommentoitavana ja sen pariin palaan jälleen kesäkoulusta palattuani.

24.6.15

Saksalainen eutanasiakeskustelu

Eutanasiasta keskustelu on ”pääsääntöisesti haastavaa.” Ennen kuin päästään itse aiheeseen usein tarkastellaan keskustelukumppania ja pyritään tekemään päätös siitä, voiko häneen luottaa vai onko vaara siitä että tulee leimatuksi näkemystensä perusteella. Sitten tarkastellaan sanan eutanasia merkitystä, keskustelevatko molemmat samasta asiasta, vai tarkoittaako toinen hoitotoimenpiteiden aloittamatta jättämistä ja toinen sitä aktiivista tekoa toisen ihmisen elämä päättämiseksi. Onko ympäristö sellainen, jossa tätä keskustelua voi käydä? Jos olette ikinä keskustelleet eutanasiasta tai kuolemasta esimerkiksi kahvilassa, tiedätte että suhteellisen pian olette läheisten pöytien mielenkiinnon kohteena, mikä ilmenee toisinaan hyvin suorasti ja toisinaan enemmän tai vähemmän uteliaina tai vihaisina katseina. Olemme Suomessa kuitenkin siinä onnellisessa asemassa, että me voimme käydä tätä keskustelua ilman historian tuomaa painolastia tai siitä seuraavaa kansallista häpeää.

4.6.15

Hyvä paha kuolema