Perjantai-pulinaa ja ajankohtaisia tapahtumia

Leposija koivun suojassa

Tämä viikko on ollut itselleni hyvin tunnerikas, mikä on kuluttanut voimavaroja hyvin paljon. Kokemani tunteet heijastuvat varmasti myös tämän kirjoituksen sävyyn, mikä minulle tarvittaessa anteeksi annettakoon. Nyt on kuitenkin taas perjantai ja edessä kaksi päivää, joiden aikana pyrin keräämään uutta energiaa.

SURUKONFERENSSI

Seitsemäs surukonferenssi järjestetään Tampereen yliopistolla 16.–17.4.2015. Konferenssi tavoittelee tietouden lisäämistä kuoleman jälkeisestä surusta ja surevan tukemisesta. Lisäksi tavoitteena on tuoda esiin suomalaista, kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Lisää tietoa konferenssista löytyy osoitteesta http://www.surut.fi

Tiivistelmien jättö konferenssiin on parhaillaan käynnissä. Mikäli sinulla on tutkimus joka sopii mielestäsi tähän konferenssiin, tutustu ohjeisin ja jätä tiivistelmäsi 15.10.2014 mennessä.

TUONEN TUPA

Huomenna Lappeenrannassa kokoontuu Tuonen tupa ensimmäistä kertaa. Tuonen tupa on tiettävästi ensimmäinen Kuoleman kahvila Suomessa, jossa keskustellaan arkikielellä meidän jokaisen kuolevaisuudesta ja sen jäsentämisen merkityksestä elämän laadun parantajana. Ympäri maailmaa toimii jo satoja Kuoleman kahviloita ja mielestäni on hienoa että Suomen ensimmäinen kokoontuu ihan kotinurkilla. Kahvilassa keskustelua ovat herättämässä Matti J. Kuronen sekä Kirsti Marttinen. Alla olevassa videossa Matti J. Kuronen kuvaa Tuonen tupaa omin sanoin.



Tuonen tupa löytyy Lappeenrannan palvelukeskussäätiön kahvila-ravintola Kultakaaressa, Urheilukatu 5. Huominen keskustelu alkaa kello 13:00. Menen paikalle, ainakin kuuntelemaan, kenties jopa keskustelemaankin. Kirjoitan tapahtumasta, teemoista ja tunnelmista lisää lähipäivinä.

OMA TUTKIMUSPROSESSI

Keskiviikkona vietin päivän yliopistolla, jossa alkoi koordinoimani uusi opintojakso ”Muuttuvat toimintaympäristöt ja terveyden edistämisen tulevaisuus”. Erittäin mielenkiintoinen päivä, kiitos osallistuneiden opiskelijoiden, jotka aktiivisuudellaan vaikuttivat päivän onnistumiseen. Jo nyt odotan seuraavia luentopäiviä ja niiden antia.

Tällä viikolla olen myös viimeistellyt määrällisen kyselylomakkeeni ja lähestynyt eri keskustelufoorumien ylläpitoja tutkimustiedotteeni kanssa. Tämähän tarkoittaa sitä, että määrällisen aineiston keruun ajankohtaan on enää 10 päivää, jos oikein tarkkoja ollaan. Toisaalta mahtava tunne, toisaalta hiukan jännittäväkin, kuinka saan rekrytoitua osallistujia? Eräs henkilö kertoi toivovansa että huomaa aineiston keruun alkaneen, jotta voi osallistua. Rehellisesti sanottuna luulen että mikäli millään tasolla seuraa tätä tutkimusprosessia tai on minun kanssani tekemisissä, ei voi yksinkertaisesti välttyä tältä tiedolta. Ei vaikka ehkä haluaisikin.

Turre 14.4.2010-2.10.2014

Viime päivinä kuolema ja suru ovat tulleet omalle iholle lemmikin lopetuksen myötä, minkä johdosta analyysit eivät juuri nyt etene. Jokainen suree omalla tavallaan ja jokaisen suru on se suurin. Kuitenkin uskon, että jokaisesta surusta voi oppia ja jokainen suru vahvistaa surijaa, tavalla tai toisella, vaikka se tekee niin kovin kipeää.

Hyvää, aurinkoista viikonloppua!

Anja