Kuluneen kuukauden aikana olen ollut pääsääntöisesti poissa kotoa, ensin Ranskassa, sitten Turkissa ja loppuhuipennuksena vielä tanssittiin häitä toisella puolella Suomea. Ajellessamme sunnuntaina kohti kotia myönnän ajatelleeni että onneksi edessä on pari työntäyteistä viikkoa kotona, ennen kuin lähden seuraavan kerran reissuun joka sekin kestää vain pari päivää. On mahtavaa matkustaa ja tavata uusia ihmisiä sekä oppia uusia asioita, mutta aivan yhtä mahtavaa on myös palata kotiin ja siihen kuuluisaan arkeen. Lapseni ovat vielä pari viikkoa kotona ennen koulun ja päivähoidon alkua, joten täysipäiväinen työskentely saattaa osoittautua hivenen haasteelliseksi, mutta iltaisin saa paljon aikaiseksi kun rytmittää ja priorisoi tehtäviään oikein. Tämän opin maisteriopintojeni aikana, jotka suoritin työn ohella. Uskallan jopa väittää olevani toisinaan tehokkaampi pienen aikapaineen alaisena…
4 kommenttia
Lisää kommentti