Anja Terkamo-Moisio

Oman tiensä kulkija

Lapsesta lähtien olen pohtinut ympärilläni olevaa maailmaa, kyseenalaistaen usein yleisesti hyväksyttyinä pidettyjä käytänteitä ja arvoja. Olen kuullut olleeni lapsi, jolta ei kysymykset hevin loppuneet. Mikäli aloitin lauseen sanoilla ”Oletko koskaan miettinyt että…”, luvassa oli enemmän tai vähemmän syvällistä pohdintaa aiheesta, joka saattoi olla lähes mitä vaan maan ja taivaan väliltä. 

Opittuani lukemaan mielenkiintoni kohdistui hyvin pian kysymyksiin oikeasta ja väärästä, miksi toisilla on niin paljon ja toisilla ei juuri mitään sekä miten eri tavoin voimme elää tässä samassa maailmassa?

Tieni vei minut Saksaan 1995. Tarkoituksenani oli viettää välivuosi sairaanhoitajan opinnoista ja tutustua erilaiseen kulttuuriin. Vuodet vierivät ja minä asuin edelleen Saksassa, suoritin sairaanhoitajan tutkinnon ja muutamaa vuotta myöhemmin sain luvan kutsua itseäni ammattinimikkeellä ”Fachinformatikerin für Anwendungsentwicklung” eli ihan oikeaksi IT-asiantuntijaksi.

Kerran sairaanhoitaja, aina sairaanhoitaja

Vaikka IT-ala on mielenkiintoinen ja erittäin opettavainen, siitä puuttui minulle "se jokin", minkä johdosta työnsä kokee mielekkääksi. Palattuani Suomeen 2007 paluu hoitotyöhön olikin luonteva ratkaisu, jota ei ole tarvinut tähän mennessä vielä katua. Hoitotyössä olen ollut monessa mukana, sekä Saksassa että Suomessa. Olen työskennellyt HIV-positiivisten sekä infektiopotilaiden parissa ja hengityshalvausyksikön koordinaattorina. Teho-osasto, heräämö sekä päivystyspoliklinikka ovat minulle yhtä tuttuja kuin vanhainkodit sekä tehostettu palveluasuminenkin. 

Kuoleman tutkija ja terveyden edistäjä

Ollessani kuopukseni kanssa äitiyslomalla uteliaisuus ajoi avoimeen yliopistoon suorittamaan hoitotieteen aineopintoja. "Ihan muuten vaan", jotta pysyn kehityksen mukana. Seuraavana vuonna hain ja pääsin Itä-Suomen yliopistoon, josta valmistuin terveystieteiden maisteriksi kaksi vuotta myöhemmin, pääaineenani preventiivinen hoitotiede. Etiikka, elämäni suuri intohimo, kytkeytyi opintoihini samalla tavoin kuin se on kytkeytynyt kaikkeen mitä teen. Opintoihini sisältyi mm. globaalietiikkaa, terveydenhuollon ja hoitotyön etiikkaa, tutkimusetiikkaa sekä eri uskontoja ja niiden kohtaamisia. Etiikan lisäksi opinnoissani korostuivat terveyden edistäminen eri konteksteissa sekä monikulttuurisuuteen liittyvät teemat.

Matkani varrella kuolema on tullut minulle tutuksi, olen kohdannut sen monen monta kertaa, aina yhtä koskettavana ja jokaisen kerran ainutlaatuisena. Elämän suuri mysteeri joka ihastuttaa ja vihastuttaa, pelottaa ja pohdituttaa. Kun puhutaan kuolemasta ja sen hyvyydestä tai pahuudesta, ennemmin tai myöhemmin keskustellaan myös eutanasiasta. Ympyrä sulkeutuu, palaan kysymyksiin oikeasta ja väärästä, oikeuksista ja velvollisuuksista, hyvän edistämisestä ja pahan välttämisestä, mitä ne sitten itse kullekin tarkoittavat. Käsittelemällä kuolemaa ja eutanasiaa on mielestäni mahdollista tehdä niistä vähemmän vieraita ja pelottavia asioita. Lisäämällä tietoa aiheesta pyrin osaltani vähentämään niihin kohdistuvia olettamuksia sekä pelkoja. Pelkojen pienentyessä hyvinvointi lisääntyy, mikä on eräs terveyden edistämisen tavoitteista. Siksi kuoleman ja eutanasian tutkimus on minusta myös terveyttä edistävää toimintaa.

Lisätietoa:

Esitelmät
Julkaisut
Koulutus