Uusi vuosi on kulman takana

©Riikka Honkanen 2010

Ja niin meni joulu tänäkin vuonna perinteiseen tapaan perheen parissa. Koristeltu kuusi kaatui jälleen kerran ihan itsekseen, onneksi tänäkään vuonna kukaan ei jäänyt kaatuneen kuusen alle, eikä loukannut itseään. Äärirajoilleen jännittyneet lapset kokeilivat jouluvalmisteluiden stressaamien vanhempiensa kärsivällisyyttä minkä keskinäiseltä kinastelultaan ehtivät. Joulupukin käytyä jännitys laukesi niin nuorilla kuin vanhemmillakin ja joulupäivällisellä täytetyt vatsat huolehtivat hyvinkin rentoutuneesta ja rauhallisesta aattoillasta. Hetkeksi aika jälleen pysähtyi, työt unohtuivat ja päivät täyttyivät rentoutumisesta, syömisestä, leikistä ja levosta.

Siinä missä joulu on pysähtymisen ja hiljentymisen juhla, sisältyy omissa ajatuksissani vuoden vaihteeseen suuri määrä energiaa ja eteenpäin suuntautuvaa liikettä. Tämä dynaamisuus on eräs syy siihen, miksi uusi vuosi on itselleni ehdottomasti vuoden mieluisin juhla. Vanhan vuoden päättyessä on hyvä muistella kuluneita päiviä, miettiä mitkä asetetut tavoitteet saavutin, mitä opin matkoillani ja mitkä seikat yllättivät. Mikä on ollut tässä vuodessa parasta ja mitä sellaista se on sisältänyt, josta nyt en niin olisi välittänyt. Molempia mahtuu jokaiseen vuoteen, jännittävää on se, ettei makeiden ja kitkerien hetkien sekoitusta koskaan tiedä etukäteen.

Vuosi sitten pohdin tutkimusprosessiin liittyviä tavoitteita tälle vuodelle. On mukava huomata, että asettamani tavoitteet ovat pääsääntöisesti täyttyneet ja jopa ylittyneet. Molemmat kyselylomakkeet on esitestattu, ja koko tutkimuksen aineisto on kerätty kuluvan vuoden aikana, vaikka alkuperäisen suunnitelman mukaisesti määrällinen aineisto piti kerätä vasta tulevana vuonna. Epätietoisuus siitä, kauanko aineiston keruussa kestää jos tiedotus tapahtuu sosiaalisessa mediassa, vaikutti alkuvuodesta tehtyyn päätökseen kerätä molemmat aineistot tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä on luonnollisesti helppo hymyillä tämän suhteen, mutta mikäli asiat olisivat menneet toisin, olisin ehtinyt toteuttaa ”suunnitelma B:n” ilman, että prosessin kokonaiskesto olisi kasvanut. Toisaalta tämä muutos suunnitelmassa johti siihen, ettei tavoitteeni toisen osajulkaisun valmistumisesta tämän vuoden loppuun mennessä ole täyttynyt.

Dali: Space Eve 1972

Vuosi 2015 tuleekin tutkimuksen osalta painottumaan aineistojen analyysiin ja osajulkaisujen kirjoittamiseen. Päätavoitteekseni olen asettanut kaksi arviointiin lähetettyä käsikirjoitusta vuoden loppuun mennessä. Barcelonassa pidettävä kesäkoulu on eräs vuoden kohokohtia, jota odotan jo nyt, osittain johtuen samalla tarjoutuvasta mahdollisuudesta vierailla Salvador Dali-museossa. Olen päättänyt lähettää tiivistelmän kolmeen eri kansainväliseen konferenssiin: XXI IAHR, Romanian Death Studies sekä ESPMH 2015. Toivon tietenkin mahdollisimman montaa hyväksyttyä päätöstä, mutta tavoitteeksi olen asettanut yhden hyväksytyn tiivistelmän, jossain näistä kolmesta konferenssista. Tampereella huhtikuussa järjestettävä Surukonferenssi on jo merkitty kalenteriin samoin kuin maaliskuiset Sairaanhoitajapäivät, joten mielenkiintoisia tapahtumia on luvassa pitkin vuotta.

Uusi vuosi on aina myös uusi alku, muistikirjan sivu, jossa ei ole vielä yhtään merkintää. Mahdollisuus aloittaa jotain uutta, jatkaa seisahtunutta projektia tai luopua asioista, tavoista tai ihmisistä jotka vaikuttavat negatiivisesti omaan hyvinvointiin. Sama mahdollisuus sisältyy toki jokaiseen muuhunkin päivään, mutta usein vuoden vaihtuessa sitä monasti vain pohtii näitäkin asioita enemmän. Uskon että onnellisuus, tai miksi sitä haluaakin kutsua, on pitkälti omien tekojen ja päätösten seurausta, sitä että on uskollinen itselleen ja omille arvoilleen. Se on päätavoitteeni henkilökohtaisella tasolla myös tulevana vuonna, kyky katsoa peilikuvaa avoimesti silmiin ja tunnistaa se omakseen. J.R.R. Tolkienin sanoin:

“All we have to decide is what to do with the time that is given us.”

PARASTA MAHDOLLISTA VUOTTA 2015 TEILLE KAIKILLE!