pyörivät kuusen ympärillä.
Kynttilät hymyilevät hiljaa loistaen,
kirkkaat äänet kaikuvat:
Ole tervetullut, lempeä vieras,
rakkauden ja rauhan juhla!
Jokainen katse on täynnä iloa,
jokainen silmä loistaa.
Tonttu katsoo pankolta tyytyväisenä
ja hymyilee salaperäisesti:
kuka on sorvannut Gunnarin hevosen,
äidin jakkaran - sen tietää tonttu parhaiten.
Pian on iloinen ilta mennyt,
pimeänä yö laskeutuu,
ja vain yksinäinen tähti
tuikkii ikkunan lävitse.
Kuusi seisoo tummana salissa;
tonttu kulkee siellä hiljaa.
Eino Leinon käännös 1903, alkuperä tuntematon.
OIKEIN HYVÄÄ JOULUA TEILLE KAIKILLE!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti