Tänään on tasa-arvon päivä, joka Suomessa käsitetään lähinnä sukupuolten väliseksi samanarvoisuudeksi, miesten ja naisten väliseksi tasa-arvoksi. Mielestäni on sääli sitoa tasa-arvo sukupuoleen, koska sehän tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa niin yksilöinä kuin myös yhteiskuntamme jäseninä. Näin siis ainakin teoriassa. Tasa-arvon päivän innoittamana tutustuin Tilastokeskuksen julkaisuun ”Naiset ja Miehet Suomessa 2014” joka tarkastelee tasa-arvoa maassamme erilaisten lukujen ja taulukoiden avulla. Samoin palasin jälleen STM:n julkaiseman Tasa-arvobarometri 2012:n pariin. Ensimmäinen esittelee tasa-arvoon liittyviä lukuja ja toinen seuraa yleisen mielipiteen muutoksia, eli se kertoo ihmisten näkemyksistä ja kokemuksista tasa-arvoon liittyen. En tahdo tietenkään pettää omaa sukupuoltani, mutta kyllähän näistä julkaisuista jäi vähän epäröivä mielikuva.
Ensinnäkin tilastokeskuksen julkaisussa esitellään tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja, jotka pääsääntöisesti koskivat naisten asemaa ja naisten saavutuksia. Hyvä näin, mutta jos nyt otamme esimerkkinä asepalveluksen, joka naisille on ollut vapaaehtoinen vuodesta 1995. Eikö todellisen tasa-arvoisuuden mukaisesti asepalveluksen tulisi olla joko pakollinen tai vapaa-ehtoinen molemmille sukupuolille? Eihän se ole tasa-arvoa että osan ihmisistä on tuo palvelus suoritettava ja toinen osa voi pohtia haluaako vai ei?
STM:n mukaan miesten asemaa pidetään yhteiskunnassa edelleen naisia parempana. Ja tämä siis on vastaajien kokemusten ja näkemysten mukainen tulos. Taulukkoa tarkastellessani totesin että 36 % vastanneista miehistä ja 19 % naisista kokee sukupuolten aseman yhteiskunnassamme olevan tasa-arvoisia. Edelleen miesten aseman selvästi paremmaksi kokee kuitenkin vain 14 % vastanneista naisista mikä osaltaan kuvaa tehtyjen toimien vaikutusta, tämän luvun ollessa selkeästi laskusuuntainen.
Jos palaamme ”objektiiviseen” dataan, eli kokemuksista lukuihin ja tarkastellaan yliopistossa suoritettuja tutkintoja opintoaloittain, herää jälleen kysymys sukupuolten välisistä eroista. Tilastokeskuksen julkaisussa listattuna on 21 eri opintoalaa, joista kauppatieteellisen koulutuksen kohdalla luvut jakaantuvat 50/50 sukupuolten kesken. 17 opintoalalla naisten osuus suoritetuista tutkinnoista on yli 50 %. Oman tieteenalani, eli terveystieteiden (poisluettuna lääketiede) tutkinnoista peräti 92 % on suoritettu naisten toimesta. Tämä luku on jopa suurempi kuin tämän taulukon miesvaltaisimmalla, eli teknillistieteellisellä opintoalalla, jossa miehet suorittivat 76 % kaikista tutkinnoista 2012. Eli emme ainakaan voi väittää että naisten koulutukseen perustuvat mahdollisuudet olisivat yhteiskunnassamme heikommat, päinvastoin. Mikäli tämä kehitys jatkuu, olemme kohta tilanteessa, jossa sukupuolikiintiöiden avulla turvataan samanlaiset mahdollisuudet miehille koulutukseen yhteiskunnassamme.
Väkivallan suhteen naiset ovat edelleen heikommassa asemassa, mitä ei tietenkään voi hyväksyä tai puolustella. Tilastot parisuhteen sisäisen fyysisen väkivallan, joka ei aiheuttanut vammaa, osalta kertovat kuitenkin miesten joutuvan väkivallan kohteeksi lähes yhtä usein kuin naiset (2,2% / 2,8%) Iltaisin kotinsa ulkopuolella väkivallan kohteeksi joutumista pelkäsi kerran tai pari vuodessa 21,6% mies- ja 27,1% naisvastaajista, eli pelkoa esiintyy molempien sukupuolten keskuudessa.
Perhevapaille jääminen arvioidaan STM:n mukaan edelleen naisille helpommaksi ja tämä siis jälleenSamanaikaisesti naisista viidesosa on sitä mieltä että mies on ensisijaisesti vastuussa perheen toimeentulosta. Tämän suhteen miesten näkökanta oli naisia perinteisempi, kolmasosa vastaajista piti miesten vastuuta ensisijaisena perheen toimeentulon suhteen. Kotitöistä tulee riitaa joka toisessa perheessä mutta mikäli molemmat vanhemmat ovat työelämässä vastuu kotitöistä ja raha-asioista jaetaan useammin verrattuna perheisiin, joissa äiti on kotona isän käydessä työssä. En tosin tiedä, onko tämä hyvä esimerkki tasa-arvosta, koska esimerkiksi perheet, joissa vanhemmilla on sama sukupuoli, ohitetaan tarkastelussa.
kokemuksiin perustuva tulos.
Näitä esimerkkejä on monia ja niitä voidaan lukea hyvin eri tavoin, kuten kaikki tiedämme. Voidaan myös pohtia julkaisujen luotettavuutta ja suhdetta toisiinsa ja jos oikein hakemalla haetaan, löydetään aina eroja sukupuolten välillä suuntaan jos toiseenkin. Jos ihan rehellisesti tämän sanon, niin emme me tämän yhteiskunnan naiset ihan hirveän alistettuja tai vailla mahdollisuuksia ole, kiitos sen työn mitä asian eteen on tehty. Oma pointtini on se, että olisi mielestäni aika irrottaa tasa-arvo keskustelu sukupuolesta ja keskittyä kysymykseen ihmisten välisestä tasa-arvosta. Ehkä se olisi meidän yhteiskunnassamme seuraava askel kohti todellista tasa-arvokeskustelua ja aitoa tasa-arvoa ihmisten välillä.
Hyvää tasa-arvon päivää kaikille tasa-arvoisesti!
Anja
P.s. kommentti tämän kirjoituksen yhteydestä blogini ydinsisältöön: Kuolema on tasa-arvoinen niin koettuna kuin tilastollisesti katsottunakin. Vuonna 2012 Suomessa kuoli 51737 henkilöä, joista 50,4% (~50%) oli naisia.
Terveyttä tieteestä -blogi on muuttanut
1 vuosi sitten
0 kommenttia:
Lähetä kommentti