Ei varmaankaan ole kenellekään uutta tietoa, että lääkärit yleisesti suhtautuvat kielteisesti eutanasiaan, ainakin siinä tapauksessa että potilaan elämä päätetään aktiivisella teolla, jonka toteuttaa lääkäri. Poikkeuksen tähän muodostavat sekä Belgia että Hollanti, joissa enemmistö lääkäreistä kannattaa eutanasiaa. Belgiassa eutanasian hyväksyvien lääkäreiden osuus on tämän raportin mukaan 78-90% ja Hollannissa 59-77%.
Tiedossa on myös se, että eutanasian hyväksyvä asenne ei vielä pitkään aikaan tarkoita valmiutta itse toteuttaa tai osallistua eutanasiaa, vaikka se olisi laillistakin. Tämä on ilmennyt useissa aiemmissa tutkimuksissa, niin lääkäreiden kuin myös sairaanhoitajienkin osalta. Tässä tutkimuksessa 22.7% vastaajista oli vuonna 2013 ilmaissut olevansa joko osittain tai täysin samaa mieltä lauseen kanssa ”Voisin joskus toteuttaa eutanasian, mikäli se olisi laillista Suomessa.” Kymmenen vuotta aiemmin saman mielisyytensä edellisen väittämän kanssa oli ilmaissut 20.9% joten tämän suhteen ei asenteissa juurikaan ole muutosta havaittavissa.
Toisin on eutanasian laillistamiseen kohdistuva väittämä: ”Aktiivinen eutanasia olisi laillistettava Suomessa.” Vuonna 2003 täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa ilmoitti olevansa 29,4% vastaajista ja vuonna 2013 luku oli jo 45,7. Näitä lukuja tarkastellessa voi todeta asenteiden muuttuneen jo huomattavasti. Itse jäin miettimään sitä, ovatko lääkäreiden asenteet aidosti muuttuneet, vai onko nykyinen ilmapiiri sellainen jossa heidänkin on hyväksyttävämpää ilmaista myönteisyyttä tätä kiisteltyä aihetta kohtaan? Vai ilmentävätkö tulokset molempien tekijöiden yhteisvaikutusta?
Hollannin käytännön omaksumista Suomessa kannatti raportin mukaan vuonna 2013 peräti 52 % vastanneista lääkäreistä. Tämä on lukuna suuri, jopa enemmän kuin aktiivisen eutanasian laillistamisen kannalla olevien määrä. Olisiko tämä sitten se kuuluisa ”takaovi”, jossa eutanasia pysyisi edelleen laittomana, mutta jätetään syyttämättä mikäli tietyt kriteerit täyttyvät.
Paljon on myös keskusteltu potilaan ja lääkärin välisestä suhteesta ja eutanasian mahdollisesta negatiivisesta vaikutuksesta tähän. Tutkimuksessa tätä tarkasteltiin väittämän ”aktiivisen eutanasian hyväksyntä vahingoittaisi lääkäri-potilas-suhdetta yleisesti.” Vuonna 2003 43,6% oli enemmän tai vähemmän samaa mieltä tästä asiasta, kymmenen vuotta myöhemmin samaa mieltä oli enää kolmannes (33,3%) vastaajista. Mielenkiintoinen on myös tutkimuksen väittämä: ”Raportoisin viranomaisille, jos kuulisin kollegani harjoittaneen aktiivista eutanasiaa.” Eli siis selkeällä suomen kielellä, olisinko valmis ilmiantamaan kollegani. Reilut 20% tekisi näin vuoden 2013 tulosten mukaan ja suurin piirtein saman verran olisi tehnyt niin myös kymmenen vuotta aiemmin. Tätä minä kutsun kollegiaalisuudeksi, koska omasta mielestäni luku ei ole suuren suuri.
Tuloksista voidaan olla montaa mieltä, mutta tosiasia on nähtävästi se, että asenteissa tapahtuu muutoksia ajan kanssa ihan jokaisessa ammattiryhmässä. Jopa enemmän kuin olisin itse odottanut, vai mitä mieltä olette?
Anja
Louhiala P, Enkovaara H, Halila H, et al. Finnish physicians’ attitudes towards active euthanasia have become more positive over the last 10 years. J Med Ethics Published Online First [21 Jan 2015] doi:10.1136/medethics-2014-102459
0 kommenttia:
Lähetä kommentti